perjantai 22. lokakuuta 2010

tauluhyllyt

Muistankohan nyt aivan väärin, mutta eikö Ikealta ennen saanut pidempänäkin tuota RIBBA-tauluhyllyä? Nyt näkyy sivuilla vain 55cm ja 115cm? Tahtoisin 160cm pitkän tauluhyllyn. Saa vinkata. Taloudessa ei asu nikkareita.

tiistai 19. lokakuuta 2010

tulossa: 3h+k

Ja yhdessä kolmesta asuu nuori mies, jolle äiti soisi kaikenlaista.



Todellisuudessa budjetti taitaa hyytyä alkuunsa.



torstai 9. syyskuuta 2010

mörkö pois sängyn alta

Lapsi lisää säilytystilan tarpeen. Vai pitäisikö sanoa, että maksimoi. Meillä kuten varmaan yli puolella perussuomalaisperheistä on maailman tylsin sänky. Kaksi kapeaa runkopatjaa vierekkäin ja siinä sitten leveä petari päällä. Ja vähänkö näyttää laiskalta! Lisäksi koen, että jos jotain laittaa tuon sängyn alle säilytykseen niin sinne se hukkuu. Mörön suihin.

Kaipaan ryhtiä. Ehkä Ikean hintahaitarissa. Mandal oli alkuperäinen suosikkini, mutta Brimnes on myös kovassa nousussa.


tiistai 24. elokuuta 2010

matonpesijä



kesän lopulla

Hiljaiseloa tosiaan, ehkä voisin jo palailla.

Astmaepäilyä, tulevaa kivesleikkausta ja kaikkea muuta kammotessa olen uponnut ostamaan sisustuslehtiä, ja pitämään löytöni ja mieltymykseni ominani. Nyt voisi ehkä jo taas vähän kirjata elämää ylös.

Toisaalta aina voi myös katsoa Project Runwayta netistä.

ihastus



Olen todella ihastunut näihin Avaroomin huonekaluihin. Jahka voitan lotossa, on meidän pesueella tulevaisuudessa ihanaa kotimaista suunnittelua vuoteina.

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Matias 1v.




Blogihiljaisuus venähti melkoiseksi. Ehkä se tästä kun arki taas alkaa. Olemme kiertäneet maamme provinsseja sukulaisissa ja palanneet lopulta kotiin juhlimaan pienen miehen merkkipäivää. Nyt on hyvä pysähtyä syömään jäätelöä. Matias pitää erityisesti vanhanajan vaniljasta.

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

tyynysotaa




Eilen nauratti kun katsoessamme telkkarista Along Came Pollya ja Ben Stillerin meuhkatessa koristetyynyistä ja niiden tuhoamisesta huomasin oman mieheni hymyilevän ja myhäilevän.

Ehkä tyynyjen suhteen voi olla överitkin lähestymässä.

Reuben: Oh and by the way, I threw away all your little throw pillows. Yea. Cuz throw pillows suck. They serve no purpose. They're purely decorative.

torstai 27. toukokuuta 2010

arkea

Meillä tehdään hampaita. Ensimmäisen kahden jälkeen sai odottaa 4 kuukautta ja nyt sitten tuntuu puskevan joka suunnalla suuta uutta palikkaa. Ja poikaa sattuu eikä ruoka maistu.

Äiti taas tuntee olonsa muuten vaan palikaksi. Olen entisenä verbaalikkona heittäytynyt nyt viime aikoina aivan tahvoksi. En osaa edes keskustella enää ja ennen olin taukoamaton höpöttäjä.

Kodissa yritän järkkäillä vaikka mitä. Nyt ehkä eniten mietin keittiötä. Selailen Decodecosta Cult Designin erilaisia ruukkuja ja kulhoja ym. Täydellistä leipälaatikkoa en vain tunnu löytävän mistään. Ehkä jonain päivänä otan tuosta keittiön murheen kryynistä teille kuvan, mutta nyt en edes tohdi. Pitäisi ensin hävittää noin puolet tavarasta. Mistä olen joskus saanut päähäni edes hankkia näin paljon astioita? Ja sitten vielä mennä naimisiin miehen kanssa, jolla on myös melko tavalla samoja astioita. (Meidän perheessä on aika paljon sinistä Teemaa...)

Onneksi on Liv jota katsellessa pakenen vieläkin syvemmälle pölhölään ja "nollaan aivona" - sekun on näin vanhempain vapaalla todella tarpeen. Mutta olen aika fiiliksissäni Sarah Richardsonista vaikken niin koekaan tyyliään aivan omakseni. Jokin vain kiehtoo tuossa asenteessa. Ehkä Sarah on sisustusohjelmien Rachel Ray.

lauantai 15. toukokuuta 2010

oma soppi




Nuorena ja tiedostavana lueskelin paljon Virginia Woolfin Omaa huonetta. Huonetta ei ole lähiaikoina luvassa, mutta haikailemani pieni pyötä tuli elämääni tänään. Paino sanalla pieni.

Matias on jo niin iso poika, että purin lopulta hoitopöydän ja keksin uutta käyttöä ulkonevalle tasolle olohuoneen puolelta. Tuoli on isoisoisäni tekemä. Istuimen alta löytyy lyijykynällä kirjotettu nimi. Näitä harvoja asioita, joita minulla on sukuni menneisyydestä.

Tänään olen ollut vähän harmissani siitä, että neliöitä on niin vähän. Onneksi tämä sää laajentaa olohuoneen jokirantaan.

Jos etsisin korviketta isoisieni tuolille, voisi Ikean PS Slingrassa olla potentiaalia.

perjantai 14. toukokuuta 2010

stockholm syndrome

Tukholma oli kuten aina, oikein ihana. Hain sieltä kevään.

Ensimmäinen ulkomaanmatka pienen miehen kanssa sujui yllättävän hyvin. Olihan sitä kaikenlaista, läpivuotaneen kakkavaipan vaihtoa Åhlensilla ynnä muuta, mutta kaikenkaikkiaan mahtava reissu ja ihana poika. Seuraavalla kerralla tietää taas enemmän.





En ollut erityisellä shoppailutuulella, mutta ilmeisesti tapanani on joka tapauksessa kantaa Polar och Pyrettiin tukku kruunuja. Hieman kesävaatetta pienelle.




Äidin ostokset jäivät vähiin. Kauniita kortteja, valokuva-albumi Ordning och Redanista ym. Muutama lahja. Tax Freessä huomasin, että edellisestä kosmetiikan ostoreissusta on aikaa, kun ripsivärini siirtyminen Kanebon hyllystä Sensaihin tuli yllätyksenä. L'Occitanelle ajattelin antaa mahdollisuuden nyt kun koko blogosfääri tuntuu sitä kehuvan.

Pisarapilven kuvauskoulu tulee ainakin tälle mammalle ehdottomasti tarpeeseen.




tiistai 11. toukokuuta 2010

Stockholm baby, yeah!


Yli kolme kuukautta ollaan harjattu kahta hammasta, juuri sopivasti laivalle lähtiessä vaikuttaa siltä, että kolmas olisi lopulta tulossa. Toivotaan hyttinaapureiksi kuulonheikkenemästä kärsiviä suloisia vanhuksia!

Tänään lähdetään, jee!

maanantai 10. toukokuuta 2010

isomummon täkki


Isomummo taikoi tilkkutäkin villasukkaprojektin langanjämistä. Värit eivät äkkiseltään ehkä miellytä äitiä, mutta kelpaa täkille nukahtaa.

horrosta ja ruutukaavaa


Blogi on tullut laiminlyödyksi miehen "kesäloman" ja uusien harrastuksieni myötä. Myöskin uudet joka suunnasta ilmestyvät mainiot blogit vievät aikaani. Usein jää omat merkinnät tekemättä kun lueskelee muiden mainioita juttuja.

Olen käynyt kovin vähän kaupoilla viime aikoina, mutta vahakangasta metsästäessäni nappasin Maribellan tilkkulaarista Louekarin Ruutukaavaa. Saan siitä juuri ja juuri tyynyliinan ja toisen puolen pienen miehen loikolutyynyyn. Toinen puoli tullee yksivärisestä kankaasta jahka ehdin kangaskaupoille.

Vahakankaan piti olla mitä mahtavin hankinta kun lapsi alkaa harjoitella itse syömistä ym, mutta meillä kävi ainoastaan niin, että lapsi kiinnostui syömisen sijasta pöytäliinan pöydältä vetämisestä. En ole vielä keksinyt toimivaa ja jopa kivan näköistä kiinnitystapaa. Saa vinkata.

torstai 29. huhtikuuta 2010

äidin uusi kulta


Tiedän, että tämä on merkintöjeni pohjanoteeraus, mutta jos olisitte kuulleet luonnossa nurinaani aiheesta olisitte sitä mieltä, että olikin jo korkea aika tämän äidin saada rikkaimuri.

Siivoaminen on heikko kohtani. Joskin järjestely on lempiharrastuksiani. Ihailen esimerkiksi Sukin loputonta intoa ja energiaa puunata. Ja sama syy minullakin olisi, pienet neliöt kannattaa pitää järjestyksessä. Kodinhoidon hengenheimolaiseni tuntuu löytyvän ihanasta blogista nimeltä Sotkuholistin päiväkirja. Suosittelen lämpimästi.

tiistai 27. huhtikuuta 2010

lankaverho

En tiedä, mikä minuun on iskenyt, mutta olen muutaman päivän ihastellut Elloksen esitteessä ollutta lankaverhoa. Onko se kesä, onko se lastenhuoneen sisustamisen kaipuu, en tiedä. Mutta tämä on jotain niin ei minua.



Yritän pysyä politiikassani olla ostamatta hypoteettisen tulevan asunnon asioita, mutta jos postiluukustani nyt tupsahtaisi vaikkapa -50% alennuskoodi niin en kenties vastustelisi vaan hulluttelisin, vaikka se olisikin jotain niin ei minua.

On muuten kirottua, että jos kerran erehtyy jotain Ellokselta tilaamaan, niin sitten saa loppuelämänsä mainospostia.

torstai 22. huhtikuuta 2010

Äidin oma pöytä II

Aamulla herätessäni totesin miehelleni, etten haluakaan sitä pöytää, josta vielä eilen puhuin. Totesin, etten halua tyytyä mihinkään puolittaiseen, että haluan sen, mistä olen jo jonkin aikaa haaveillut. Tähän hetkeen, asuntoon ja tilaan se ei sovi, mutta ehkä myöhemmin saan sen. Ainakin toivon kovasti. Tilaa on tuplasti, hintaa myös, mutta ei mieltymyksilleen oikein taida mahtaa.


keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

äidin oma pöytä

Haaveilen omasta pienestä nurkasta, jossa saisin istua koneeni ääressä, kirjoittaa rauhassa siten, että näppäimistö olisi pienten tahmaisten sormien yltämättömissä. Linnarp voisi olla vastaus tähän kaipuuseen. Mietin asiaa.


Tälläkin hetkellä istun sohvan nurkassa kone sylissäni. Jollei lapsi olisi unilla, hän olisi kiipeämässä kohti näppäimistöä. Tekemässä blogimerkintää, jossa todennäköisesti lukisi jotain tälläistä: §21234§11 1.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

asennejätkä




Tänään lähti passi hakuun pienelle miehelle. Ja mikäs siinä kun kuvakin on niin mahtava kuin voi olla. Että osuikin sattumalta vielä tuo slipoveri päälle luomaan tunnelmaa.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

pakko saada, osa n+1


Minulla on tällä hetkellä oikeastaan vain yksi materialistinen haave.

Ja mustana myös.

torstai 8. huhtikuuta 2010

Pieni potilas


Maanantai

Kun ajattelin, että ollaan voiton puolella, tilanne paheni huomattavasti. Jokainen henkäys oli yskähdys. Ja nyt tällä on nimi. RS-virus.

Nyt olemme oikeasti voiton puolella. Matias saa babyhalerilla Ventolinea. Tiistain spira-keikka lääkärikeskuksessa auttoi heti ja huomattavasti. Olen saanut poikani takaisin. Ja miten mahtava poika se onkaan.

Torstai

maanantai 5. huhtikuuta 2010

pääsiäiskärsimykset

Meidän pääsiäiseen kuuluu kröhinää, rohinaa, yskää, oksua ja ähinää. Äitiydessä rankinta toistaiseksi on ollut sairaan pienen lapsen katseleminen. Itseen sattuu kun ei pysty toista auttaa. Tänään olemme onneksi jo voiton puolella.


lauantai 27. maaliskuuta 2010

pääsiäispostia

Isoäidiksi tulonsa jälkeen viileän järjestelmällinen äitini on näyttänyt itsestään aivan uuden puolen. Pieniä suloisia asioita putkahtaa esiin jatkuvasti. Saimme esimerkiksi hieman pääsiäispostia. Paketista paljastui oman vauva-aikani rakkain lelu. Pieni soittorasiani. Sanoin äidilleni, että muistin tämän isommaksi ja tajusin pian, että olihan se sillä kätenikin olivat kovin paljon pienemmät.


Aloin miettiä, että minkähän pienen miehen lelun säästäisin. Monia varmaankin jonkin aikaa, mutta mitä tiettyä säästäisin samalla tavalla, vuosikymmeniä, odottamassa, että hänellä olisi joku jolle sitä näyttää.

Ehkä se olisi Matiaksella aivan synnytyslaitokselta asti mukana ollut kirahvi. Sitä on jänninä hetkinä mutustettu antaumuksella.


Sattumaako, että sekin on äidiltäni saatu.

nasta juttu


Ihan muissa asioissahan* minä kaupoille lähdin, mutta oli tämäkin mukava löytö. Ehkä meikkaaminen voisi jatkossa houkutella enemmän kun meikit löytyvät uudesta kivasta Nasta tuotteen pussukasta.

*Meille tulee Porvooseen Marimekko! Mikä tarkoittaa sitä, että Maribella - joka on pääasiassa (Sokoksen pientä valikoimaa lukuun ottamatta) pitänyt huolen, että porvoolaiset pysyvät tasaraitaisina ja olkalaukullisina - myy Marimekon tuotteita hyvällä halvennuksella. Itse olin taas turhan myöhään liikenteessä ja toisaalta, halusinkohan oikeastaan edes mitään erityistä.

No, halusin kyllä, jämäpaloja, sillä minulla on nykyään ompelukone! Olen onnekas lapsenlapsi. Isoäitini mielestä minun on korkea aika harjoittaa kaasujalkaani niin ehkä se ajokorttikin joskus tulee hankittua.

maanantai 22. maaliskuuta 2010

rahkapullat



Inspiroiduin Karamellin kodin suklaamuffinsi-postauksesta ja päätin jakaa tämän aamuisen pullaohjeeni. Meillä tulee huomenna anoppi sekä oma äitini kylään ja pakastimessa ei ole mitään vierasvaraa jäljellä. Mies on onneksi vielä tänään pitkällä viikonlopullaan joten äiti ehtii leipoa.

Aloitetaan tavallisella pullataikinalla.

5 dl maitoa
1 muna
2 dl sokeria
1-2 rkl kardemummaa
1 1/2 tl suolaa
50 g tuorehiivaa
13-15 dl vehnäjauhoja
200 g pehmeää margariinia

Taikinan kohotessa kaksinkertaiseksi sekoitetaan täyteainekset.

1 tlk (250g) maitorahkaa
1 muna
1 dl sokeria
1 pussi (63g) vaniljakastikejauhetta
1 sitruunan mehu ja raastettu kuori

Voiteluun 1 muna.

Jaa taikina kahteen osaan ja kauli ensin toinen pala suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Levitä puolet täytteestä levyn päälle ja kääri levy rullalle. Leikkaa rullasta noin 3cm levyisiä paloja ja pane palat leivinpaperille tai pullavuokiin. Tee sama toiselle puolikkaalle taikinaa. Voitele kohonneet pullat munalla ja paista 225 asteen lämmössä noin 15 minuuttia.

NOM NOM!


sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

hoitopöytä lundian hyllykköön

Opiskelutoverini saa kesällä vauvan ja kyseli taannoin hoitopöydistä ja koska muistin hänelläkin olevan Lundiaa yllyin taas ylistämään omaa ratkaisuani koota hoitopöytä "kirjahyllyyn". Omassa lapsuuden kodissani oltiin ja ollaan yhä varsin uskollisia Lundialle ja olen tuonut sen muassani nykyiseen kotiimme.

Kun pieni mies ilmoitti tulostaan harkitsin kaikenlaisia tilaa säästäviä hoitotasoja, vaikka sitä pinnasängyn päällä pidettävää levyä ym. Kuitenkin Matiaksen kummeilla nähty Lundian hyllyyn itse rakennettu taso sai vakuuttumaan, että tämä on meidän juttu. Meistä tosin ei ole nikkaroimaan hyllylevyä itse vaan kävin pitkän sähköpostikeskustelun Lundian logistiikan kanssa siitä, löytyisikö mistään varastosta enää 40cm syvään tikkaaseen tarkoitettua ulkonevaa tasoa. Sen valmistus kun on lopetettu ja enää ulkonevia tasoja saa vain kapeampaan tikasmalliin.

Käyttöikä tälläkin tasolla on sama kuin muilla hoitopöydillä. Osahan ei onnistu hoitopöydällä vaihtamaan yhtään vaippaa sen jälkeen kun lapsi on oppinut kääntymään. Nyt 9kk iän lähetessä vauhtia ja vaarallisia tilanteita - sekä miehellä mittaa - alkaa olla sen verran, että taidan muuttaa koko hyllyn puhtaasti säilytystilaksi. Ja sitä tarvitaan. Optimiset pienet vaatelaatikkoni näyttävät kovin erilaisilta nykyään kuin tässä ennen syntymää otetussa kuvassa. Tämä on napattu kummitätiä varten demonstroimaan tilaa, johon täti sittemmin ompeli kankaisen lokerikon, jossa septidin, talkki ynnä muut kumppanit majailivat.

Syy miksi tämä on ollut meillä aivan win-win-ratkaisu on mahdollisuus asettaa hoitotaso juuri oikealle korkeudelle pituuksiimme nähden. Muutaman sairaalapäivän ja matalaakin matalamma hoitopöydän ansiosta olin aivan käsittämättömän jumissa selkäni kanssa. Sen ei olisi suonut jatkuvan kotonakin.


Ennen-jälkeen-kuvasarja tästä voisi olla aika brutaali. Voi katsokaa nyt miten kaikki vaatelaatikotkin ovat kauniisti järjestyksessä! Ja mahtuivat kiinni!

lauantai 20. maaliskuuta 2010

valoa kansalle

Ennen:




Nyt:



Taitaa mennä tovi, että silmä tottuu. Muutos ei ole aivan sitä mitä ajoin takaa, mutta ihanaa kun on lisää valoa ja vähemmän mummolaa. Lamppu menee vaihtoon (alunperinkin hutiostos) ja taulut kun saisi seinälle, niin mukavaa olisi. Ja jos helmalakanakin oikenisi... ja mitähän vielä.

torstai 18. maaliskuuta 2010

kaupunkisiluetteja

Löysin tämän ihanuuden muotiblogien ihmemaailman puolelta Pupulandiasta ja ai että olen ihastunut. Elina Aalto ja Better Views:


Lisää kuvia ja tietoa täältä. Pakko saada, vielä jonain päivänä!


Olen todella mietynyt erilaisiin kaupunkisiluetteihin ja katsonut viime aikoina sillä silmällä myös Ikean Åsa Ekströmin Charlotta Blockia. Visioin valtavan isoa tyynyä sängynpäädyksi.

punaisen uusi kaveri


Kun meillä kerran oli auto käytössä niin suoritin pikavisiitin toiseenkin itselleni poikkeukselliseen liikkeeseen: Jysk. Nappasin Matiakselle uuden lelukopan ja heti kotona alkoi harmittaa, että miksen ottanut useampaa. Kaupassa vaikuttivat jotenkin heppoisilta niin en viitsinyt vaikka halpojahan nuo ovat. Nyt koppa toimii aiotussa tehtävässään sekä pienenä luolana että maalina palloleikeissä ja minähän vielä... Aika näyttää.

Mutta piti sanomani, että alan vasta ymmärtää kuinka hyvin turkoosi ja punainen tietyissä sävyissään pitävätkään toisilleen seuraa.

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

yksi pieni neekeripoika



Toissakesäiseltä Italian matkaltamme tarttui mukaan päivyri keittiöön. Pidän siitä valtavasti, joskin unohdan aina siirtää sen numeroita. Kai se on mieheni vastuualuetta. Minua kiusaa ajatus vielä joskus kerätä kymmenen pientä neekeripoikaa kotiimme.



Eteinen järjestyy hiljalleen. Olen tyytyväinen Ikean hankintoihimme. Harvinaisen hankala tila kuvata tuo eteisemme, joten en lupaa siitä laajempaa esittelyä.

Palasimme Jyväskylästä jo viime viikonloppuna, mutta blogi on ollut paitsiossa pienen miehen takerruttua minuun kynsin ja hampain. Vierastaminen ja eroahdistus ovat päivän sanoja. Myös lusikkaruoka-lakko on pinnalla. Taas vaihteeksi. Meidän pienokaisemme on siitä mukava, että joka toinen viikko hän syö kuin porsas ja joka toinen viikko meillä taas asuu pieni totaalikieltäytyjä. Lääkärit lohduttelevat, että poika kasvaa ja kehittyy erinomaisesti, kunhan on hyvin voimakastahtoinen luonne.

Sain anopilta ompelukoneen lainaan! Ompelin makuuhuoneen verhojen käänteet. Ripustaminen on vielä edessä. Haluan tehdä sen rauhassa ja rauha on näemmä asia, jota saan vasta viikonloppuna jos pojat vaikka lähtevät vaunulenkille. Huhuh.